Virallinen nimi: Veronica II (toinen)
Kutsumanimet: Veronica II (yleisin!), Veronica, Vera
Nimen tarkoitus: Nimi juontuu tytön jo kuolleen sukulaisen nimestä, Veronicasta.
Ikä: Puoli vuotta
Sukupuoli: Naaras
Laji: Koirasusi
Rotu: 50% faaraokoiraa, 25% sutta & 25% sekarotuista koiraa
Lauma: Carmis
Asema: Laumalainen
Ryhmittymät: Puolikuu
Menneisyys:
Kävipä kerran niin, että kaksi toisilleen täysin vierasta törmäsivät toisiinsa ja myös hyvin nopeasti rakastuivat toisiinsa. Palavan rakkauden tuloksena syntyivät ensin kaksi veljestä;
Lovrenc ja Luciano. Kun veljekset olivat jo kasvaneet varsin hyvään ikään, syntyi pariskunnalle, Vendettalle ja Uljaalle Omeletille, vielä toinen pesue, joka oli edellistä hieman suurempi;
pentuja syntyi nimittäin viisi.
Perheen välit olivat jo alusta asti varsin lämpimät ja Veronicaksi nimetty naaras sai jo pienestä pitäen kunnon kasvatusta ja hänet ohjattiin jo ennen kunnon elämänsä alkua Puolikuun klaanille tyypilliselle tielle. Ja ylpeästihän nuori neiti otti sukunsa tuomat odotukset vastaan ja aikookin kasvaa niin täydelliseksi puolikuulaiseksi, kuin vain pystyy ja toivookin, että saisi joskus osallistua johonkin isompaankin kahakkaan.
Luonne & käytös: Veronican luonne poikkeaa varmasti paljon äitinsä, isänsä ja sisarustensa luonteista. Nuori neiti on ehdoton hienohelma, aina sukimassa turkkiaan puhtaaksi, pitämässä huolen, ettei sen ulkonäössä ole pienintäkään moitteen sijaa, mistä joku voisi/saisi hänelle huomauttaa. Hän rakastaa itseään, hän rakastaa ulkonäköään ja tietää hyvin, että on kaunis. Ja siitä voit myös olla varma, että Vera käyttää kauneuttaan häikäilemättömästi omaksi hyväkseen, jotta saisi jotain mitä tahtoisi. Minkä Vera tahtoo, sen Vera myös saa, se on hänen yksi pääperiaatteistaan ja kaikkien muidenkin tulisi se tietää; nuori itse ainakin uskoo, että muut sen tietävät.
Okei, hienohelmainen käytös on kyllä vain pelkkä pintaraapaisu nuorikon todellisesta luonteesta, sillä mitä ulkoisesti näytetään on vain esitystä, omaksi ja hieman myös muiden huviksi
luotua näytelmää, jolla peitetään tietenkin kaikki ns. "pahat puolet" naaraanalusta. Eihän Veronica itse tietenkään myönnä, että hänessä olisi virheitä, hänhän on täydellinen, naarmuton
korukivi, säihkyvä rubiini, jonka itsetietoisuutta ei saa edes vedellä sammutettua. Jos yrität saada hänet masentumaan jostain, on se kuin heittäisi bensaa liekkeihin, se saa nuorukaisen
vain ärtymään ja hyvin nopeasti voi tuntea hampaat naamallaan, sillä ei kermaturkkia suotta sanota äkkipikaiseksi. Vera on nopea käänteissään, sen ei tarvitse tuhlata hirveästi aikaa
ajatteluun, sillä sen suunnitelmat tulevat kuin luonnostaan. Voisikin sanoa, että nuori on hyvin huono suunnittelemaan mitään pidemmän kaavan mukaan ja ikään kuin säveltää kaiken
tekemisensä lennossa.
Tästä voidaankin jo päätellä, että vaikka ikää ja kokemusta puuttuukin jonkin verran vielä, on Veronica silti hyvin fiksu otus, sekä omistaa vallan ällistyttävän hyvän muistin. Hän pystyy
yhdistämään nimet ulkonäköihin helposti, vaikka edellisestä tapaamisesta olisikin ollut jo ties kuinka pitkä aika ja vaikkei hän olisikaan tavannut tätä suoranaisesti, vaan vain kuullut
sivukorvalla, että kuka saattoi olla kyseessä. Naaras on kuin kävelevä tietopankki, kysyt mitä tahansa ja tuo antaa kyllä jonkinlaisen vastauksen ja yleensä myös todenmukaisen, tai siis
lähimmäisilleen todenmukaisen. Vieraisiin ei Vera luota kovinkaan paljoa, eikä varsinkaan heti. Lahkolaisia kun on kaikkialla, eikä voi ikinä tietää, että miten toinen tietoa hyödyntäisi.
Klaani ennen kaikkea, eihän nyt omaa sukuaan tahdota pettää, saatikka tapattaa.
Varsin näkyvä piirre Veronicassa onkin tämän puolikuulaisuus, eikä kyllä jää keltään lahkoon kuuluvalta epäselväksi, etteikö hän myös eläisi klaaninsa odotuksien mukaisesti. Jos naaras
saa yhtään vihiä, että toinen kuuluu lahkoon, niin se on jo menoa. Tuo ei voi sietää laisinkaan noita itsekkäitä, olemattomia kuuntelevia, säälittäviä murhamiehiä, jotka ovat teurastaneet
hänen sukuaan jo monen sukupolven verran, joten kaikki jotka kuuluvat lahkoon tai kannattavat edes jollain tapaa näiden periaatteita, nuo saavat kyllä hyvin nopeasti koirasuden vihat
ylleen. Myös ne, jotka ovat Puolikuuta vastaan, myös ne saavat kokea saman kohtalon.
Koska Vera on opetettu käyttäytymään kuin täydellinen Puolikuun klaanin jäsen; olemaan ylpeä ja vastustamaan ja tappamaan lahkolaisia, ei hän voikaan ymmärtää niitä puolikuulaisia, jotka
eivät klaanin periaatteiden mukaan tahdokaan elää. Jos joku hentomielinen sukulainen kehtaa edes paljastaa edes hieman puolustelevia ajatuksiaan lahkolaisista, voi olla varma, ettei Veronica
tunnusta enää näitä puolikuulaisia sukulaisikseen. Verenpettureita nuorukainen ei voi missään nimessä sietää ja he saavat kokea saman kohtalon kuin lahkolaisetkin, ellei pysty parantamaan
tapojaan.
Voisikin sanoa, että naaras rakastaa lahkolaisten listimistä, eikä sitä kyllä voi käydä kieltämäänkään. Vaikka se voi hieman raa'alta kuulostaakin, ei nuori näe mitään vikaa lahkolaisten
tappamisessa, tappavathan nämäkin runsaasti väestöä saarella. Sadistiseksikin voisi Veraa haukkua, tuo kun lähinnä vain nauraa vaaroille ja jossain määrin myös nauttii siitä, kun saa nähdä
veren vuotavan vuolaana jonkun muun sisältä.
Taistellessaan, ja oikeastaan myös muulloinkin, nousee esiin naaraan vittumaisuus ja ärsyttävä piirre saada muut helposti ärtymään. Oli nuorukainen sitten ylivoimaisessa tai altavastaajan asemassa, ei kärkäs kieli lakkaa taikomasta ulos ilkeitä sanoja. Vera rakastaa sarkasmia ja itsestään selvyyksistä jauhamista. On myös hyvin yleistä, että naaras esittäisi tavallista tyhmempää. Mutta tämä tietenkin vain, jotta saisi toisen ärtymään.
Yleisesti Veronica on kuitenkin hyvin ylpeä luonteeltaan, eikä varmasti kumarra turhan takia kenellekään. Hän ei nöyristele, hän ei pyydä anteeksi, ei kiitä turhasta, eikä muutenkaan suo
kehuja turhan takia. Kehut ja muut kunnianosoitukset ovat harvinaisia ja jos niitä saat osaksesi, niin siinä vaiheessa viimeistään voit päätellä, että nautit naaraan luottamuksesta. Veran
luottamuksesta nauttivat tällä hetkellä vain harvat; vain isä ja äiti, samaan pesueeseen kuuluvat sisaret, sekä vanhemmat veljet, joista vielä enemmän Lovrenc.
Siinä onkin isoveikka nuoren neidin makuun. Villi ja omalaatuinen uros onkin yksi tärkeimmistä henkilöistä, jonka Vera tuntee, eikä ikinä voi olla nauttimatta vanhemman uroksen seurasta.
Läheistensä seurassa Veronica onkin kuin toinen tyttö. Se on elämäniloinen, pirteä ja ystävällinen. Leikkisäksikin voi naaras ruveta, erityisesti erilaiset kisailut ovat nuorikon mieleen.
Voitontahtoa tuolta löytyykin vaikka muille jaettavaksi, eikä koirasusi ole tottunut häviämään.
Sukulaisten kesken voi Vera tehdä mistä tahansa kilpailun. Oli se sitten juoksukilpailu tai "kumpi listii enemmän lahkolaisia"-kisa, ei voi nuori neiti olla kilpailematta jonkun sukunsa
jäsenen kanssa. Tai sitten hyvän ystävän, niitä ystäviä tosin löytyy varsin harvaltaan. Hyväntahtoisinahan nämä kilpailut pyrkii tyttö pitämään, ei liian tosissaan toinna ottaa, hauskaahan
tässä ollaan pitämässä. Vaikka ulkopuolisen silmin eivät kaikki naaraan kisailuideat välttämättä kovin hauskoilta näytäkään.
Ystäviä siis löytyy naaraalta melko harvakseltaan, tuskin ollenkaan. Totuus on, ettei nuori jaksa keskittyä kovinkaan moneen henkilöön kerralla, että kykenisi saamaan huomattavaa määrää ystäviä, saatikka sitten, kun neidin omahyväisyys otetaan mukaan kuvioihin. Vera pitää sellaisista henkilöistä kuin se itse on; vahvoista, itsetietoisista ja lahkovihaisista. Hiljaiset hissukat ja säälittävät nyssykät voivatkin siis suosiolla pysytellä kauempana tästä täystuhosta. Onpa Veronica myös todennut, että hänen ystäviensä täytyy pystyä myös kestävään häntä itseään, eikä se varmastikaan ole ihan iisi homma. Ei ainakaan kovin monelle.
Rakkaudessa ei Vera kuitenkaan ole niinkään yksinkertainen. Sen on hankala osoittaa kiintymystään ystävää korkeammalla tasolla ja muutenkin on neiti kovin huono puhumaan omista tunteistaan. Hän näkee, että jos joutuu myöntämään jostakin riippuvia tunteita, on se heikkouden osoitus ja siksi naaras pyrkiikin välttämään tällaisia syvempiä suhteita. Toki lyhyet, viattomat suhteet onnistuvat neidiltä ilman ongelmia, vaan syvemmät, kunnon tunteisiin perustuvat suhteet ja niihin liittyvät tunteiden tunnustukset, ne tuottavatkin enemmän ongelmia ja haasteita.
Ulkonäkö:
Ensimmäinen minkä huomaat Veronican ulkoisesta olemuksesta on tämän suoranainen huoliteltu kauneus. Vaikka neidin voisi kokonsa puolesta lukea urokseksi, ei yleensä ehditä sitä virhettä
edes tehdä, varsinkaan jos lähemmälle etäisyydelle päästään. Vera pitää kyllä huolen siitä, että on aina lähestulkoon täydellisessä kuosissa, peseytyen melkeinpä joka päivä oikein kunnolla.
Sen vuoksi ehkä onkin ihan hyvä, että naaraan turkki on varsin lyhyttä ja hankalasti takkuuntuvaa, onhan sen mallikas ylläpito silloin paljon helpompaa. Veronica kantaakin olemustaan
suurella kunnialla ja ylpeydellä, eikä anna koskaan vieraita tavattaessa ryhtinsä lässähtää.
Veronican voi jo nopeasti tunnistaa kuuluvaksi Puolikuun klaaniin. Hän on perinyt massiivisen kokonsa suoraan äidiltään ja muulta suvulta tämän puolelta, omaten myös jo melko varhaisessa
iässä esiin tulevat lihakset, jotka tulevat kehittymään vielä huomattavasti, kunhan naaras vain ehtii kasvaa ensin vähän. Korkeutta Veralle tulee kertymään aikuistuessaan reilu kymmenen
senttiä enemmän kuin isälleen, ehkä jopa hieman enemmänkin.
Veronica on rakenteeltaan siis hyvinkin lihaksikas ja jäntevä, mutta tulee silti säilyttämään naisellisuuden ulkomuodossaan, eikä kellekään varmasti käy epäselväksi, että onko nyt
tekemisissä naaraan vai uroksen kanssa. Voimaa kuitenkin löytyy kuin pienestä kylästä ja sitä myös saadaan riittämään pitkiksikin toveiksi. Naaraan kestävyys on aivan omaa luokkaansa ja
tuo pystyykin kanavoimaan energiansa niin, että sitä riittää kyllä tarvittaviin tehtäviin. Etenkin tapellessa tämä seikka osoittautuu varmasti hyväksi plussaksi.
Veran turkki on laadultaan melko lyhyttä, vain hieman pidempää, mitä normaalilla faaraokoiralla olisi. Toki se on joissain kohdissa pidempää, kuten piiskamaisessa hännässä ja etenkin sen
päässä ilmenevänä tupsuna, rinnassa, niskassa ja poskilla pieninä tupsuina.
Väritykseltään nuori neiti seuraa vahvasti molempien vanhempiensa linjalla. Pääväriltään tuo on kauniin kellertävä, mutta varsin suuren osan kehosta peittää myös tumma, suklaan ruskea väri. Tätä kyseistä väriä löytyy siis kaulalta, rinnalta, vatsasta, hännästä, sekä kasvoista jonkin verran. Myös otsalla komeileva puolikuunmerkki on tätä samaista sävyä. Neitokaisesta löytyy myös hieman valkoista; korvista ja hännän päästä.
Veronican silmät ovat melko kapeat ja aavistuksen vinot. Silmät ovat väriltään hieman sinertävän hopeiset ja hyvin kirkkaat sellaiset. Joidenkin mielestä niiden väri voi olla myös hyvinkin hämmentävä ja katseen kiinnittävä. Kauniiksikin niitä voisi kuvata.
ProfiilikuvaPelaaja: Ziharn
@-mail: ziharn[at]hotmail.com
Pelipaikka: Andriaana
Hyväksytty: 30.03.2011, hyväksynyt Tucci.
Perhe:
Isä: Uljas Omeletti
Emo: Vendetta (Ambra)
Vanhemmat sisarukset: Lovrenc & Luciano
Sisarukset: Rubus Jr.,
Uljas II,
Que Jr. &
Gioconda
Serkut: Antares, Chara,
Kekouan & Mirach
Tädit: Rhiannon & Caneh (kuollut)
Enot: Riordan & Romekhorma
Isoisä: Rubus (kuollut)
Isoäiti: Harha (kuollut)
Fyysiset ominaisuudet:
Veronica on siis rakenteellisesti melko raskas ja voimakas, eikä tuota siksi voi sanoa kaikista nopeimmaksi otukseksi. Toki, kunhan naaras vain saa kiihdytettyä, juoksee tuo yllättävän
vikkelästi, vaikkei isänsä nopeuteen oikein kykene. Kestävyyttä kuitenkin löytyy ja energiavaroja löytyy myös pidemmän matkan juoksuun tai taisteluun, jos tarve vaatii.
Vera omaa myös kohtuullisen kivunsietokyvyn, eivätkä aivan pienet haitat naarasta häiritse, mutta sitten isommat haavat saavatkin neidin kärsimään ja kunnolla. Tuo tosin välttää suurempia
kontakteja vihollisen kanssa, ihan jo ulkonäöllisistäkin syistä.
Taistelutyyli:
Kuten tulikin jo esille, löytyy Veronicalta kestävyyttä, eikä vain vähän. Hän pyrkiikin taistelussa väsyttämään vastustajansa ja aiheuttamaan samalla mahdollisimman runsasta vahinkoa,
koittaen kuitenkin itse välttää suurempia vahinkoja. Tarvittaessa naaras kuitenkin kykenee ottamaan vastaan vahvemmankin hyökkäyksen.
Sanottua:
-
-
-
Tavatut:
Que Jr. (Tucci) -
Lovrenc (Tucci) -
Kekouan (Kaamoksensusi) -
Pelit:
Extreme-suku
/ Djala - Hiekkaranta / 30.03.2011 - 00.00.0000
- Que Jr., Lovrenc & Kekouan
Pelin nimi
/ Missä / 00.00.0000 - 00.00.0000
- Ketkä osallistuivat